PORCUPINE TREE - TIME FLIES
Perjantaina oli Kauhajoella taas testi-ilta. Ja aivan kohtuuttoman kylmä. Syksy muistuttelee jo itsestään.
Lauantaina nukuin sikamaisen myöhään, mutta toteutin silti Ähtärin reissuni. Mikä oli lievä virhe, koska jotakuinkin kaikki otukset olivat käyneet siestaa viettämään kun saavuin paikalle. Mutta olihan ne ihania, vaikka muutamasta ei näkynyt kuin vähän turkkia heinikosta tai pieni kippura pesäkolossa. Pitää mennä katsomaan uudestaan paremmalla ajalla.
Tunturipöllöltä tuli pahaa silmää kun osuin paikalle samaan aikaan kovaäänisten lasten kanssa.
Ei kuitenkaan yhtä pahaa, kuin naapurihäkistä. Vissiin tullut pientä kärhämää asuintoverin kanssa, kun oli niin ikävän näköinen tuo ööga.
No, yksi ilveskissa oli onneksi nälkäinen ja veteli kananpoikaa hyvällä ruokahalulla. Muiden nukkuessa ja äristessä tylsyyttään.
Peltopyystä sanottiin, että se ei tahdo pysyä kehityksessä mukana. Mutta kovasti ne yritti. Varsin kiireisen oloista porukkaa pyyt.
Sitten oli puolimatkan jäätelöpisteellä tuollaisia varsin sympaattisia sorsalintuja, joiden tarkempi lajimääritys jäi hieman epäselväksi. Koska kävelin taulun ohi ja nämä elelivät samassa laumassa monen muun sortin kanssa.
Näätäeläimistä ei ollut muita hereillä kuin yksi hilleri ja mäyrät. Mäyrä pitää muuten järjetöntä massutusta ja rouskutusta syödessään.
Ja kun sudesta päästiin ohi, niin vuorossa olikin taas hieman eneemmän hereillä olevia yksilöitä. Nallet varsinkin olivat kovin innokkaita viihdyttämään verkon takana tuijottaneita häkkilapsia.
Jotenkin mä olen ollut siinä luulossa, että kaikki eläimet ovat erityisen tarkkoja omista poikasistaan. Mutta eipä näköjään ollut valkohäntäpeura. Niiden vasat kirmailivat porukalla appeelle sinne missä vain tissin näkivät. Emät vaan nuuskivat mahansa alla touhuavia vasoja, ilmeisesti tsekatakseen, että oliko näistä yksikään oma. Ja jos ei ollut, niin häipyivät toisaalle ja vasat painelivat tankkaamaan toiselle emälle. Paitsi se yksi, jolla oli kutinaa ja ajeli korvat vinossa pyllyllään ympäri nurmea.
Viimeisenä oli mufflonit, joista komein olisi varmasti ollut se käppyräsarvinen uros, mutta se makoili kallionkolossa eikä näkynyt kuin vähän päälakea. Kaksi naaraspuolista siellä oli syömässä heinää ja mulkoilemassa.
Joten palasin kettuaitaukselle katsomaan olisiko siellä äksöniä. Koska ketut on heti ahman jälkeen parasta mitä luonto tarjoaa.
Tarttee mennä joku toinen kerta paremmalla ajalla. Jättää vaikka kamera kotiin ja tuijotella sitä ahmaa koko päivä. Ja saukkokin olisi ollut ihana, mutta sekin nukkua tuhisi.
Vielä linkki otsikonmukaiseen, joka on mainio.
kissamau on 07.25.10 @ 02:55 PM CST [link]
