KIVESVETO GO-GO – ÄITI HEI

Kävin mökillä tossa kuunvaihteessa. Naapurin isäntä toi laituripuut valmiiksi ja ne oli siirrettävä sateesta suojaan. Ja muutenkin piti asettaa kaikki talviasentoon. Vesipumput ja savupiiput.

Poikkeuksellisesti parit äiten ottamat kuvat lisäksi. Kun ei tuo iPuhelin aivan ylettänyt kamerallaan noihin lemmuihin asti. Oli lystejä lehmiä. Sillä polulla ei vissiin juuri ihmistrafiikkia ole, kun vaikuttivat tyrmistyneiltä.

Keräilin mukaani kaikki pakurikäävät mitä omalta tontilta löysin. Aimo nipun vuorenkilpeä myös verisuonia ja hapenottokykyä parantamaan. Pojat kyllä töissä nauroivat mulle, kun vuorenkilven vaikutuksista paasasin kahvitauolla röökipaikalla, että teikäläisenkin hapenottokyky paranis välittömästi, kun ton tupakoinnin lopettaisit. Ehkä! Mutta sillä välin mä kompensoin. Tällä sadolla pärjäilee varmasti pitkälle talveen. Mä duunaan jääteetä pakurista, vuorenkilvestä ja karpalomehusta. En tule perkele ikinä enää kipeäksi. IKINÄ!

Ja mitäs muuta. Huomenna leivotaan macarooneja. Ja nyt alan siistimään jälkiäni ja huovuttamaan kintaita. Sit illalla pari jaksoa How I met your motheria ja itsensä kiusaamista kirjoneuleella.

Niin, ja olihan meillä komeat tulvatkin! Tai ei meillä meillä, mutta tossa ajomatkan päässä. Luonnonmullistusentusiasti nautti!