SONIC YOUTH – KIM GORDON AND THE ARTHUR DOYLE HAND CREAM

Edelleen elelemme banaanilaatikkojen kanssa, mutta yhä harvinaisemmiksi käyvät. Onneksi! Väsymyskin alkaa vähitellen väistymään. Ehkä vähitellen saattaisi keskittyä johonkin muuhun. Jos vaikka kävisi jossain. Tai vain olisi hetken ilman huonoa omaatuntoa kaiken keskeneräisyydestä. Mutta tästä tulee hyvä. Tai niin tuo puolikkaani sanoo aina ja siltä mustakin kyllä tuntuu. Monessa mielessä.

Nyt mä odotan, että iPuhelin lataa päivityksen ja sitten uskaltaudun starttaamaan Golffin kohti kauppaa ja postipistettä. Sitten luen neulonnasta ja virkkuusta koko illan, enkä tee kerma kaikkiaan mitään muuta kuin pyykkiä voin ehkä pestä.

Mut fiilis on silti huippuhyvä!