THE SILHOUETTES – NOT ME BABY

Palatakseni tuohon keskiviikkoiseen, niin vähänkö oli huimanhauskaa viettää Pappan kanssa laatuaikaa. Vaikka lähteissä tuntui jotenkin oudon hankalalta jättää Puppelsson kotiin. Vaikka se on ollut Fammon ja Faffan kanssa ennenkin muutaman tunnin pätkiä, kun ollaan käyty datenightillä. Ja Vaarin luona jätetään se Mummun hoiviin kun lähdetään käymään mökillä, minne ajaminen kestää lähes yhtä kauan kuin Vaasasta Seinäjoelle. Mutta jotenkin tuo oli nyt eri asia, kun joku muu laittoi Disse Dumpin nukkumaan. Mutta kyllä siitä ikävästä yli päästiin ja musiikki oli mainiota. Varsinkin tuo kotikylän Lost Society yllätti valtavan positiivisesti. Tai minähän siitä tykkään muutenkin, mutta Pappa Fixar ei ole ollut vakuuttunut. Vaan nytpä vakuuttui hänkin, ainakin tuosta livesoitannasta. Enkä muuten muista milloin olen viimeksi nähnyt moshausta tukkasynkassa niin, ettei se olisi näyttänyt falskilta ja harjoitetulta. Sympaattinen kaahausorkesteri, kertakaikkiaan.

Ja seurakin oli siis mitä parhainta. Vaikka Fixarin Pappasta kuoriutuu välillä Pappa Bråkar, niin on se silti aika ihana.

Tänään sitten uudestaan. Viimeksi Puppelsson sai mennä omaan sänkyyn nukkumaan, mutta tänäänpä se meneekin ekaa kertaa yökyläilemään. Saa nähdä onnistuuko multa minkäänlainen rentoutuminen ja pitääkö sitä lähteä keskellä yötä hakemaan kotiin, että äite saa nukuttua yhtään.